20.3.2009

Ihan omatekemä

Sain lopultakin valmiiksi viime kesänä aloittamani neuletakin. Joku kummallinen lankakärpänen pääsi iskemään ja aloin pitkästä aikaa kutoa. (Jotkut sanovat vissiin neuloa, mutta minulle puikoilla sohiminen on kutomista.)

Neuleesta piti tulla talvitakki Belgian viileään ilmanalaan, mutta eihän se ajoissa valmistunut. Vaikka eipä tuossa olisi talvella tarjennutkaan, sen verran kylmää oli täälläkin. Takin osat ovat nyt pitkään olleet vain yhteen liittämistä vailla. Eilen lopulta otin neuletyön käsiini ja kursin saumat kasaan.

Lopputulos roikkuu syreenipuskan oksalla tuossa alla. Taitaa tekele olla jo pian liian kuuma, kun aurinko on alkanut ihanasti lämmittää, mutta kaipa sille vielä iltaisin olisi käyttöä. Pitäisiköhän kokeilla tehdä jotain muutakin, kun takistakin tuli ihan sopiva. Ei se päällä noin muodottomalta näytä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis neuletakki! hyvän värinenkin!
Kyllä tuo kutomista minunkin mielestäni on ;D
Tuo kutominen olisi mukavaa hommaa, ja olen sitä aikoinani tehnytkin paljon, mutta nykyisin hartiat ei oikein tykkää siitä hommasta.

Tuija kirjoitti...

Marjukka, kiitos, minäkin tykkään tuosta väristä. Hartioihin tosiaan kutominen ottaa, mutta kivaa puuhaa silti.