30.3.2011

Lapsellisia lentäväisiä

Loma loppui ja lensin kotiin. Olin tilannut eestaasmatkan saksalaiselta lentoyhtiöltä, mutta Suomeen päin minua kuljettivat belgialaiset ja suomalaiset siivet. Halvimmalla nimittäin matkan saa, jos suoralla lennolla ei tarvitse kulkea. Minä tykkään lentokentistä, joten vaihdot eivät haittaa. Nytkin menomatkalla tutustuin Berliinin Tegeliin.

Sitä kenttää yritän kuitenkin tulevaisuudessa välttää, jos vain mahdollista. Outo juttu, että niinkin mukavassa kaupungissa kuin Berliini on niin sekava, epäsiisti ja tunkkainen iso kenttä - tai oikeammin kenttärakennus. Nettisivut ovat paljon siistimmät kuin itse terminaali. (Jaahas, luin juuri Wikipediasta, että ensi vuonna kaupunkiin avataan uusi ja hieno Berlin-Brandenburg-kenttä. Nyt ymmärrän, miksi kenttä on mitä on.)

Kotimatkalla kävin vaihtamassa lentokonetta Frankfurtissa. Kummallakin lennolla sain nauttia saksalaisesta palvelusta. Yhtiön kaikista halvimmassakin karvalakkiluokassa tarjotaan vielä virvokkeita ja pikku purtavaa, mikä on aika erikoista nykyisin.

Suomesta lähtiessäni minulle sattui hassu juttu. En saanut Helsingin check-in-masiinaa tottelemaan, joten jouduin ihan ihmisen kanssa kentällä matkaani hoitamaan. Lähtöselvitystiskillä kuulin, että koneeseen oli varattu matkustajia enemmän kuin oli istumapaikkoja ja minulle tarjottiin suoraa lentoa myöhemmin samana päivänä sekä parin sadan euron korvausta. Tottakai olisin tarjouksen ottanut vastaan, ei minulla ollut mikään kiire. Ensin minun kyllä piti mennä varaamalleni lennolle ja odotella portilla, josko pääsen mukaan tai en.

Turvatarkastuksessa käsilaukkuni sisältö aiheutti ihmetystä ja mukava tullimies tyhjensi laukun ja skannasi kaikki noin 38 huulipunaani uudelleen. Niistä meillä riittikin juttua joksikin aikaa.

Lähtöportille päästyäni pääsin mukaan kuumiin tunnelmiin. Business-miehet ja -naiset halusivat väen väkisin pois Suomen talvesta Saksan lämpöön ja kinastelivat, kuka pääsee mukaan ja kuka ei. Yksi saksalainen herrasmies kävi niin kuumana, että kenttähenkilön piti oikein ääntään nostaa ja käskeä herraa odottamaan, kunnes pääsee koneessa ehkä istuinpaikkaansa vaihtamaan. Silloin mies päättikin heittää lippunsa tiskin yli ja ilmoittaa ylimielisesti, että ei ainakaan kyseisellä lennolla ole mukana. Vieressä olevan tyttöystävän suuriääninen mainostus lentoyhtiön asiakaspalvelusta ei jäänyt keneltäkään kuulematta.

Seurasin tilannetta vähän kauempaa ja ihailin tiskin takana olevan asiakaspalvelijan käytöstä. Hän oli erittäin selkeä sanoissaan, mutta ei suuttunut eikä ollut edes epäystävällinen vaikka vakavasta ilmeestä ja punoituksesta päätellen oli erittäin vihainen lapsellisille aikuisille. Taisi temppuileva mieskin tajuta asian, kun lopulta kuitenkin koneeseen meni.

Vähän - tai oikeastaan paljon - minua ihmetyttää, miksi lentomatkustamisesta täytyy tehdä niin suuri asia. Mitä se haittaa, jos täpötäyteen varatussa koneessa ei jostain syystä pääsekään juuri sille paikalle, johon haluaisi? On niitä suurempiakin asioita, joista voisi meteliä nostaa.

Minäkin pääsin lennolle ja vaihtamaan konetta Frankfurtissa. Ei siellä sen siistimpää ollut kuin Berliinissäkään. Pitäisi varmaan matkustaa enemmän, ettei odottaisi liikoja.

Kuvassa sunnuntaina tapaamani vesitasolentäjä työn touhussa

5 kommenttia:

Elegia kirjoitti...

No jopas oli kenttäkokemus! Minä voin jotenkin tajuta, että se tietty paikka on tärkeä saada koneessa. Mutta sitä en siis tajua, että siitä pitää tuollainen haloo nostaa.

Minä check in itseni yleensä netistä sen 24 h ennen lentoa ja varaan samalla paikan. Yritän saada aina paikan vessan läheltä, koska niiden lähelläolo "rauhoittaa".

Siihen liittyy eräs jännitysoire minulla, mutta ei siitä sen enempää. En nyt kuitenkaan alkaisi mekkaloida sen takia.

Taidat muuten olla ensimmäinen ihminen, jota ei lentäminen pätkissä haittaa ;) Itse inhoan jatkolentoja ja yritän mahdollisuuksien mukaan saada aina suorat lennot. :-)

Jaunde kirjoitti...

Mä taas ihmettelen, et miten ihmeessä lennoille buukataan liikaa ihmisiä? Eikös ne tiedot ole ihan reaaliajassa siellä koneilla, vai..??
Ja Berliinistä on tunkkainen ja tupakansavuinen kuva, vaikken kyllä ikuna siellä ole käynytkään.. :D

Unelma kirjoitti...

Minä olen senverran tumpelo noilla maailman lentokentillä, että mielelläni lennän suorilla lennoilla.
Lontoossa jäin kerran koneesta, kun kuusikymmentä liikemiestä lähti yllättäen mukaan. Pääsin sitten seuraavalla lennolla kotiin oikein businesluokassa. Lentoemo vielä soitti taatalle Suomeen tuloni viivästymisestä, silloin ei ollut vielä kännyköitä.

vilukissi kirjoitti...

Osaisinkohan mä matkustaa yksin minnekään!? Puhut lentojen vaihdostakin, apua. Ihana kuva...mulle näyttää jo aivan täyskesältä!

Tuija kirjoitti...

Elegia: minäkin yritän tehdä netin kautta mahdollisimman paljon ennen matkaa, mutta nyt ei ollut tulostinta käytössä boardin passia varten.

Jaude: tuota ylibuukkausta on ollut niin kauan kuin muistan. Yhtiöt varmaan luottavat siihen, että aina joku matkustaja jää tulematta.

Unelma: saitpas hyvää palvelua lentoyhtiöltä korvaukseksi myöhästyneestä kotiinpaluusta.

vilukissi: ekan kerran lensin 19-vuotiaana Helsingistä Glasgowiin ja vaihto oli Amsterdamissa. Kyllä silloin jännitti.
Arvaa vaan, onko kesä? Tänäänkin 25 astetta lämmintä!!!