Ei ole koiraa karvoihin katsomista - Makroviikko 11

Titi-Uu seuraa liikennettä ikkunalla ja auringon säteet lämmittävät selkää.

Tässä taas sama aurinko loistaa Mr Morsen korvaan.

Siinä kaksi pehmolelua kokonaisina. Ikkuna on täynnä nenien jälkiä, mutta kyllä auringon säteet niistäkin läpi pääsee.

Tämän viikon makrokuvissa on paljon valoa. Katsokaa vaikka täältä.

Salkoruusukin kukkii - makroviikko 10

Tällä kertaa makroviikoilla kuvataan kukkia tai niiden osia. Tällaisia kukkia alkoi viime viikolla ilmestyä salkoruusun varteen.

Kauniita kukkia löytyy lisää täältä.

Ainohan se siinä!

Kuinkahan kauan nämä tossut vielä kestävät? Kyllä ainakin jouluun saakka pitäisi jaksaa menossa mukana. Täytyypä vihjaista lapsille, että kohta tarvittaisiin taas uudet.

Tällä viikolla makroviikon aiheena on "jokin kotoa löytyvä suosikkitavara tai -asia". Lisää kuvia täällä: makroviikko7.

Kuusi, viini ja saniainen

Tällä viikolla on makrohaasteen aiheena vihreä. Sopii minulle, nyt ei ole vaikeaa löytää kuvattavaa puutarhasta. Eihän siellä mitään muuta olekaan.

Tämä on kuusi.

Pikku nuput muuttuvat kohta kukiksi ja myöhemmin suureksi viinirypäletertuksi.

Toissaöinen halla kiharsi saniaisen. Kaipa se vielä suoristuu.

Lisää vihreitä kuvia löytyy täältä.

Pääsiäisenä keittiössä - Makroviikko 4

Nyt piti makroviikkojen haastetta varten löytää jotain pääsiäiseen viittaavaa sisätiloista. Minä en ole oikein pääsiäisihmisiä, mutta ruoasta tykkään, joten otin muutaman lähikuvan eilisitä kokkailuistani.

Taas kerran valmistin perinteisesti lammasta eli täytin lampaanviulun - poistin toki luun ensin - fetajuuston, rosmariinin, timjamin, valkosipulin yms. yms. sekoituksella. Annoin sen marinoitua parisen päivää ja eilen paistoin 125 asteen lämmössä kunnes liha oli 70 asteista. Yllä osa paistista juuri maustettuna ja napakasti sidottuna.

Mainitsinko jo rosmariinin, yhden mieliyrteistäni? Tuo oli vielä eilen sisällä, nyt se nauttii auringosta ja muiden yrttien seurasta ulkona.

Salaattiakin toki tein. Siihenkin sotkin feta-juustoa, joka myös on yksi suosikkini. Harmi, kun kuvan terävin kohta tuli vähän kuvan alalaitaan. Ei ole valokuvaaminen helppoa, ei.

Palanpainikkeeksi ostin edullista, portugalilaista punaviiniä. Kokkauksissani oli sen verran paljon valkosipulia, ettei oikein ollut väliä, oliko viini halpaa vai kallista. Pääasia, että oli tuhtin makuista.

Tässä teille bonukseksi valkosuklainen pääsiäispupu. Vielä en ole söpöliiniä syönyt.

Näitä pääsiäismakrokuvia tuli nyt vähän enemmän kuin yksi, mutta katsokaa vain ne, mitkä kiinnostavat. Täältä löytyy lisää tämän viikon makrokuvia.

Erittäin halpa tai ainakin lähes ilmainen - 3. makroviikko

Olen miettinyt ja miettinyt, mitä tämän viikon makrohaastetta varten kuvaisin. Nyt pitäisi löytää kahteen kuvaan jollain tavoin toisiinsa liittyvät asiat sisältä ja ulkoa.

Ensin kokeilin sisällä olevan tanssijapatsaan kasvoja puutarhassa seisoskelevan poikapatsaan kasvojen kanssa. Ei hyvä. Kumpikin näytti ihan ruumiilta. Jatkoin tähtäilyäni ilman minkäänlaista ideaa kunnes päädyin näihin.

Tämä on yksityiskohta kaapin päällä olevasta kirppislöydöstä. Parilla eurolla nappasin värikkään savimaljakon mukaani pari vuotta sitten. Kun sen täyttää auringonkukilla, ei muuta valoa tarvitakaan.

Tämä taas on talon entisiltä asukkailta jääneen piharuukun särkynyt reuna. Ruukku kesti monta vuotta, mutta valitettavasti talvi on sen nyt murentanut lähes tyystin ja hauska ruukku joutuu roskikseen.

Piti vielä tuo savimaljakko kuvata muutamalta suunnalta, että näkisitte tekin, miksi ihastuin sen väreihin.
Toisenlaisia makrokuvia voi katsella täällä.

Keväällä kerran - 2. makroviikko

Ehdinpäs vielä mukaan makroviikoille! Tällä viikolla kuvan pitää olla ulkona otettu, ja olenkin ulkoiluttanut kameraani aika kiitettävästi.

Eilen käytiin isolla porukalla Hollannissa merituulta haistelemassa. Mitäs muutakaan siellä hiekalla lojui kuin kasapäin simpukan kuoria.

Pohjanmeren huuhdeltavana.

Tänään, tosi aurinkoisena ja kuumana päivänä halusin lähteä katsomaan, miltä Wijngaardbergin hedelmätarha näytti. Jos osaat kuvitella monen hehtaarin alueen täynnä kukkivia omena- ja päärynäpuita, siellä täällä joukossa vaaleanpunaisena hehkuvia persikkapuita ja siniseltä taivaalta paistavan auringon, sellaiselta se näytti.

Kevät on kiireistä aikaa.

Siinä on nenä ja suklaamuna

Ostin tänään suklaamunia ihan vain makroviikkojen takia. Se on taas sellainen valokuvaushaaste, mikä sai tällaisen yllytyshullun liikkeelle. Pitäisi viikoittan kuvata jotain kovin läheltä ja kuvauskohteen pitäisi olla tällä viikolla sisällä. Minun mielikuvituksellani mitään kuvattavaa ei kotoa löytynyt, joten kauppaan piti lähteä. Taisi kevään laihdutuskuurikin tyssätä tähän, niin että kiitoksia vaan kovin paljon!

Koirat kiinnostuivat suklaan tuoksusta ja muutaman kuvan onnistuin nappaamaan myös lähestyvistä kirsuista. Tämä taitaa olla Mr Morse.

En tiedä, voiko näitä ihan makrokuviksi sanoa, mutta lähikuvia nyt kumminkin. Lisää blogeja makrokuvineen löytyy täältä.