12.5.2011

Viisuja ja ruusuja

Nyt alan katsoa Euroviisujen toista semifinaalia. Tänään täällä Belgiassa saisi äänestääkin, mutta en taida viitsiä, kun Suomi on jo loppukisassa. Lauantaina onkin toinen juttu, silloin annan monta ääntä Suomelle, vaikken kappaleesta oikein tykkääkään. Euroviisujen aikaan harrastan nimittäin aina periaateäänestystä.

Periaate oli sekin, että tänä vuonna päätin olla kuvaamatta puutarhani ruusuja. Eihän se lupaus pitänyt, kun äsken kävin puutarhan perällä. Ihana vaaleanpunainen puskani kukkii upeampana kuin koskaan ennen. Ei tuo kuva anna sille mitään oikeutta.

Ruusupensaani on yli kolme metriä korkea.

Ei, en aio sytyttää kukkaa tuleen. Kukan koon näette, mutta tuoksua ette valitettavasti pysty tuntemaan.

On minulla keltainenkin kaunotar tuossa ihan oven edessä. Suuria ovat senkin kukat ja tuoksu huumaava, mutta ihan erilainen kuin vaaleanpunaisen ruusun.

No niin, se ruusuista. Nyt jatkan musiikin kuuntelemista ja esiintyjien ihmettelyä. Kohta onkin jo Belgian vuoro. Saa nähdä, kuinka käy.

7 kommenttia:

sirpa kirjoitti...

On komea ruusupensas!!
Kyllä noita kukkia on ihan pakko kuvata.
Nyt sitten illalla jännätään
miten meidän Oskarin käy euroviisuissa.
Sunnuntaina sitten toinen jännitys,
kiekkofaneille.

Tuija kirjoitti...

Se on komea, nyt vielä suurempi kuin pari päivää sitten.
Tämä on kyllä oikea jännitysten viikonloppu. Taidan huomenna lähteä katsomaan peliä suomalaisporukan joukkoon. Pieni tietokonenäyttö ei riitä suurelle finaalille.

Marja-Leena kirjoitti...

Kolme metriä on kyllä mahtava korkeus!

Laventeli kirjoitti...

Olen vihreä kateudesta sinun mahtavia kukkiasi kohtaan. Ihanat värit.

Tuija kirjoitti...

Marja-Leena: Pensas kasvaa erinomaisesti, kun saa naapurista ravinteita :)

Laventeli: Minäkin tykkään, kun puutarhassa on värejä.

Anna kirjoitti...

Ihanat ruusut, kuvaa minun puolesta vaikka joka päivä! Minulla on niin ikävä Belgiaa ja kattoterassiköynnösruusujani. Siellä on juuri oikea ilmasto ruusuille, ihan itsestään kasvoivat ja kukkivat ihanasti, jopa minun onnettomillla puutarhurin taidoilla ei niitä päässyt pilaamaan.

Saan joka vuosi kuvia ruusuistani jotka nyt kukkivat appivanhempien pihassa Beverenissä, joka kerta on kuin saisin kultaakin arvokkaamman lahjan.

Niin upeat ruusut sinulla :)

Tuija kirjoitti...

Kiitos Anna! Täällä tosiaan ruusut kasvavat kuin itsestään. Nyt on tosin pitänyt kastella, kun sadetta ei olla saatu pitkiin aikoihin. Outoa sellainen, täällähän sataa aina :)

Hienoa, kun appivanhempasi ovat ottaneet ruususi hoiviinsa.