25.10.2009

Jokohan nyt jaksaisi

Perjantai oli erilainen työpäivä. Koko osastomme oli yhdessä aamusta myöhään iltaan (oikeastaan yöhön) tällaisissa maisemissa. Jääköön päivän tarkka analysointi toisaalle, mutta muutaman pikku jutun kuitenkin haluan kanssanne jakaa.

Ilokseni huomasin lounasaikaan, että olin yksi harvoista, joka osasi täyttää lautasensa noutopöydästä oikein. Aikoja sitten olen jo oppinut, että ensin otetaan kala-, seuraavaksi liha-alkupaloja ja vasta niiden jälkeen on lämpimän ruoan vuoro. Monelta työkaveriltani näytti tuo tieto kokonaan puuttuvan ja lautaset täytettiin kukkuroilleen. Tai ei kai sillä niin väliä, jos tykkää sekoittaa graavatun lohen parman kinkun kanssa. Taidan vain olla kontrollifriikki.

Olisin mieluummin uinut, kuin ratkonut keinotekoista murhamysteeriä.

Päivän mittaan huomasin myös, etten ole oikein ryhmätyöläinen. Niin kauan kaikki on hyvin, kun minä saan päättää, mitä ryhmässä teen tai mitä ryhmä tekee, mutta jos joku toinen alkaa määrätä, ryhdyn inttämään vastaan ja muutenkin käyttäytymään huonosti. Onneksi tavallisena työpäivänä pystyn sellaiset tilanteet yleensä välttämään.

Hartaasti rakentamamme viruspäähineet pääsivät illalla ulos laatikoista. Yksikkömme porukka sai ansaitsemansa huomion hassuissa hatuissa ja yhtenäisissä tunika-asuissa. Taisimme olla ainoita, jotka olivat tehneet naamiasasunsa itse.

Tässä ne ovat, vielä kaapin hyllyllä. Minun on tuo punainen vasemmalla keskihyllyllä (kullanvärinen on pomon).

Päähineet kestivät hyvin monen tunnin koitoksen. Olin pelännyt, että tapettiliisteri sulaa, jos oikein hikoilen, mutta hyvin se kesti. Välillä piti kyllä pistää pipo lepäämään, kun tuli niin kuuma. En muista, koska viimeeksi olisin tanssinut yli neljä tuntia lähes yhteen soittoon. Tiskijukka soitti viimeisimmät hitit eikä tanssilattialta kerta kaikkiaan voinut olla poissa. Nyt olen pari päivää parannellut polviani, jotka jostain kumman syystä tulivat perjantaina kipeiksi.

Tänään juhlistin talviaikaan siirtymistä kotikylpylässä, kun saunaa ei ole. Lojuin pitkään kuumassa kylvyssä, kuorin naamani, levitin kosteuttavan naamion ja lopuksi läträsin rasvapurkin kanssa ja hieroin kasvoilleni runsaasti yövoidetta. Enköhän nyt taas jaksa tehdä tavallisiakin töitä.

Edit: Oli ihan pakko lisätä vielä yksi kuva. Kauheat virukset vasemmalta oikealle: IT-ES-FI-BE-BE

8 kommenttia:

Unelma kirjoitti...

Upeat maisemat tällä hienolla rakennuksella. Tekemäsi virushatut ovat todella vekkuleita, värikkäitä ja hauskoja.

Heli kirjoitti...

Vähäks makeet lätsät! Kova homma niissä taisi olla..

Komeat maisemat tuolla.

Eeva kirjoitti...

Vau,
teit siis nuo kaikki itse! Vaude!

Eipä olleet pöllömmät maisematkaan teillä siellä, vielä siellä on kesäistä?

marjukka kirjoitti...

Mainiot nuo "virus-hatut" ja upea tuo paikka, missä perjantaita vietitte. Kyllä hauskuudesta pienet polvikivut voi maksaa, eiks je!

Tuija kirjoitti...

Kiitos, kiitos kaikille! Hatut saivat töissä vielä tänäänkin suitsutusta. Menihän niiden tekemisessä aikaa, mutta ihan hauskaa se oli. Koristelut tehtiin töissä yhdessä.
Tuo paikka on vanha linna, joka nyt toimii hotellina. Hieno paikka tosiaan.
Kesäistä täällä ei enää ole. Lehdet putoilevat puista ja varsinkin öisin on aika kylmää.
Ja samaa mieltä olen kuin Marjukka, kyllä polvikivun kestää, kun tietää, että se on tanssimisesta tullut :)

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Kuvista päättään, sumus on oltu.

Famu falsetissa kirjoitti...

Onpa hienot "virus-päähineet". Piti oikein lukea niiden valmistusohje uudelleen.

marjukka kirjoitti...

Vaarallisilta viruksilta näyttävät, ovatkohan herkkiä tarttumaan!