Uskokaa nyt, on se maksettu!

Olihan yö! Harvoin on mahassani käynyt sellainen filharmonisen orkesterin kakofoninen musisointi kuin viime yönä. Yksityiskohtiin sen enempää menemättä totean vain, että suurin osa yöstä meni vessassa istuskellessa ja aamuun mennessä olin jo imeskellyt päivän annoksen imodiumia. Saisikohan niitä poikkeuksellisesti syödä enemmän kuin kuusi pilleriä?

Tänään vietän sairauspäivää kotona, kun en uskaltanut lähteä metrolla töihin ajelemaan. Metroissa ei nimittäin ole vessoja.

Kun nyt taisi mennä paskanpuhumiseksi koko juttu, niin kerronpa vielä, että on toinenkin tylsä juttu tänään edessä. Poliisilaitokselle on ihan pakko mennä, vaikka kuinka vatsa panisi vastaan. En muista, olenko kertonut syyskuisesta ylinopeussakostani, jotka heti oitis kiltisti maksoin Suomen pankkitililtäni. Ennen joulua sain kolmannen muistutuksen ja uhkauksen oikeustoimista, ellen heti maksa kympillä korotettua sakkoani. Pari kertaa olen jo yrittänyt ilmoittaa, että maksettu, mutta kukaan ei ole kiinnostunut.

Tänään iltapäivällä aion käydä vakuuttamassa jollekin poliisi-ihmiselle, että euroalueella laskuja voi maksaa minkä pankin tililtä tahansa. Outoa, ettei naapurikylän poliisilaitoksen virkailijat ole ihmetelleen ylimääräistä viisikymppistä tilitiedoissaan. Katsotaan, selkiääkö asia tänään. Vielä kun löytäisin alkuperäisen sakkolapun. Olen varmaan laittanut sen johonkin tosi varmaan paikkaan, josta sitten tarvitessani voin paperin ottaa mukaani. Onneksi sentään maksukuitti ja muistutuslasku ovat tallessa.

Loppukevennykseksi kuva parin viikon takaa. Osataan täälläkin puita kuorruttaa.

Hiihdin melkein 15 km, enkä kaatunut kuin kerran!