Kyllä vanhat naistenlehdet ovat hyvää vessalukemista! WC-kirjastoni parhaimpiin kuuluu ilman muuta noin vuoden ikäinen Olivia. Mistä lienee sekin taloon kulkeutunut. Lehteä olen plärännyt jo parisen viikkoa ja aina vaan siitä löytyy uutta lukemista.
Olivian toimittajat olivat kyselleet asiantuntevilta piireiltä (tai internetistä) vastauksia 25 erittäin tärkeään ja ihmisiä vuosikausia piinanneeseen kysymykseen.
Otetaan nyt vaikka epätieto pitkien housujen lyhentämisestä ilman ompelukonetta. Blogiini tullaan usein hakusanoilla 'mustien housujen lyhentäminen', joten tässä lopultakin täydellinen vastaus etsijöille. Toki ohje sopii myös punaisille, sinisille, kirjaville, kukertaville yms. pitkille housuille. Yleispätevänä vastauksena Olivia antaa pikapaltteen eli silitettävän liimanauhan. Piilopistoin ompelemalla saa käänteestä kuitenkin kestävimmän. Täytyy vain muistaa tehdä lahkeeseen kaksinkertainen käänne, ettei kangas purkaudu. Oli lehdessä oikein päärmeenneulomisen opetuslinkkikin.
Entäs mitä kannattaa sanoa, kun ystävä esittelee surkeasti istuvaa vaatettaan?
Tietysti näin: "Rakas, näytät ihan hirveältä tuossa vaatteessa!" Rakas-sana kertoo, että lausetta ei sanota pahalla vaan ihan vain rakkaudella tyrmätään toisen asu. Näin ehdottaa kuulemma stailaaja Outi Broux. (Muistuttakaa, että kirjoitan joskus ajatuksiani tuon rakas-sanan käytöstä.)
Kysymys ympäristöystävällisimmästä kalasta oli ihan oikeasti kiinnostava. Harmi, että Belgiassa ei myydä suomalaista ahventa, eikä silakkaakaan sen puoleen. Se tuli tässä kisassa toiseksi. Seitiä sen sijaan saa kaupasta kuin kaupasta täälläkin. Se oli ulkomaisista vaihtoehdoista kannattavin meriasiantuntija Sampsa Vilhusen mukaan.
Olivian toimituskunta oli löytänyt vastauksen myös monia vaivanneeseen kysymykseen elämän tarkoituksesta. Eppu Normaalia virheellisesti lainaten lehti väittää, että elämän tarkoitus on ikävän karkoitus. Tuo oli kyllä liian helppoa, sanon minä. Toimittajille oli tainnut tulla kysymysväsymys, kun enempää eivät olleet viitsineet paneutua tärkeän asian pohtimiseen. Ainakin lainauksen olisivat voineet oikein kirjata:
Mä nousin ylös, astuin sekaan peikkojen
mä muistan kuinka viime yönä kanssa veikkojen
päättelimme, että elämämme tarkoitus
lienee murheen karkoitus.
Kuunnelkaa vaikka täältä:
Mä nousin ylös, astuin sekaan peikkojen
mä muistan kuinka viime yönä kanssa veikkojen
päättelimme, että elämämme tarkoitus
lienee murheen karkoitus.
Kuunnelkaa vaikka täältä:
4 kommenttia:
Minunkin kohtaloni on ollut liian lyhyet jalat tai liian pitkät housut. Meidän molempien housuja olen jo vuosikymmenien ajan joutunut lyhentämään. Noin helppoa konstia en sentään ole käyttänyt, vaan aina sen pitkän kaavan mukaan :(
Eppu on kiva, mutta minulle mieluisampi on hänen äitinsä. :)
Minä lyhennän housut sillä pikapaltteella. En edes omista ompelukonetta. Hyvin on kestänyt, kun huolellisesti silittää.
Housujen lyhentäminen on täälläkin edessä joka kerta, kun uudet olen ostanut. Yleensä ompelen käänteen koneella, joskus käsin. Olen minä sitä liimanauhaakin käyttänyt, mutta se tuntuu irtoavan pesussa. Pikakonstina on myös ollut kaksipuolinen teippi tai nitoja :)
Unelma: Minäkin tykkään Syrjän veljesten äidin runoista.
Minulla tuo liimanauha on toiminut hyvin. Osan housuista olen joutunut lyhentämään. Nykyään ei sitä ongelmaa ole, sillä täältä (Lontoo) saa housuja eri pituuksissa, hyvä systeemi.
Kai laitoit Oliviaan palautetta, että olivat siteeranneet päin peetä ;D
Lähetä kommentti