Työkaverilla on ongelma. Hänellä on kaksi tytärtä, jotka kuulemma ovat kasvaneet liian pitkiksi. Vanhempi, 11-vuotias, on jo 170 cm ja pari vuotta nuorempikin lähemmäs 165 cm pitkä. Ei äitikään mikään lyhyt ole, hän on n. 179 cm ja isä kuulemma lähes kaksimetrinen. Ei se sitten mikään ihme ole, jos lapsetkin ovat pitkiä.
Nykyinen pituus ei kuulemma vielä ole ongelma, mutta äiti pelkäsi, että tytöt kasvavat isänsä mittaisiksi. Tyttöjen täti, isän sisko, on kuulemma 196 cm. (Kylläpä on pitkää sukua!)
Tällä viikolla äiti kiikutti tyttäret kokeeseen, millä testattiin, kuinka pitkiksi lapset aikanaan kasvavat. Mittaustuloksesta riippuen tytöille saatetaan alkaa antaa pituuskasvua hidastavaa hormonihoitoa. Helpotus oli kuitenkin eilen suuri, kun tulokset tulivat. Hormonihoito voidaan unohtaa. Vanhempi tytär kuulemma kasvaa 186 sentin pituuteen ja nuorempi jää äitinsä mittaiseksi.
Tällaisesta persjalkaisesta, lyhyenlännästä naisihmisestä koko juttu kuulosti vähän oudolta, kun itse olisin aina halunnut olla ainakin 170 cm pitkä. Toisaalta ymmärrän kyllä äidinkin huolen. Parimetrinen ihminen, oli sitten nainen tai mies, on lähes joka paikassa päätä pidempi muita. Koripallokenttä taitaa olla niitä ainoita paikkoja, joissa pituutta ei kummastella.
6 kommenttia:
Miten ihmeessä tuollaista pituuskasvua voidaan etukäteen ennustaa?
Lapset saavat nykyään hyvää hoitoa ja ravitsevaa monipuolista ravintoa, siksi kai he kasvavat pitemmiksi.
Olisin minäkin halunnut tuollaiset pitkät hennot sääret, mutta toisin kävi.
Minäkin olen matalaa tyyppiä muutama lisäsentti olisi kyllä tarpeen, kun tarvii kurkottaa johonkin ylähyllylle, niin ei vaan ylety. Tarinan henkilöillä ei ole sitä ongelmaa.
Unelma: Kasvua mitataan jotenkin käsivarsien röntgenkuvauksella, tarkemmin en tiedä.
Leena: Sehän se on meidän matalien ongelma. Ylähyllyt pitäisi ehdottomasti rakentaa alemmas.
Minä olin myös 10-vuotiaana 170-senttinen ja päätä pitempi kuin luokan toiseksi pisin.
Olen tavallaan helpottunut, kun esikoiseni ennuspituus aikuisena on vain 168cm, elämä keskivertonaisena on helpompaa kuin ääripäässä.
Kuopuksesta tulee kuulemma noin 175cm, Suomessahan se on ihan normaalia, mutta täällä etelämaalaisten geenien sekoittamassa Sveitsissä aika paljon.
Itse huomaan kyllä joka kerta Suomessa käydessäni, miten pitkiä ihmiset ovat. Näen pituisiani (minä virallisesti 176,5cm :)) naisia joka puolella ja vanhat vaaritkin ovat ihan hujoppeja!
Yksi kaverini oli hämillään pituuskehityksestään teini-iän jälkeen. Hän ei millään käsittänyt, miksi häntä oli vuoroin kuljetettu kasvatuslaitokseen ja sitten katkaisuhoitoon ja taas.
Olen 158 senttiä pitkä ja ovi aukee ylhäältä asti, kun sen avaan. Toisaalta taas ja aika useinkin olen miettinyt, että miltähän tuntuisi olla edes 168 senttiä, en olisi näin ylipainoinenkaan sitten. Olisin vähän vähempi. Vanhimmasta tyttärestäni veikattiin 2 vuotiaana 180 sentin pituista ... hän on nyt 29v ja pituutta 164 senttiä...
Lähetä kommentti