Takaisin arkeen

Loma on nyt ohi ja sunnuntaina tultiin takaisin kotiviidakkoon.

Tältä näytti puutarha maanantaiaamuna.

Tällä kertaa matkaa tehtiin Suomesta Belgiaan peräti neljä päivää. Matka vei Naantalista Kapellskäriin ja sieltä sivuteitä Malmön kautta Tanskaan. Tanskassa ajeltiin pikku teitä ja ihailtiin maalaismaisemaa. Eteläinen Jyllanti ei kyllä hetkauttanut mihinkään suuntaan, aika yksitoikkoiselta siellä ainakin minun silmääni näytti.

Turun (tai Ahvenanmaan) saaristoa

Ruotsissa poikkesimme Skeppshultin tehtaanmyymälässä valurauta-astioita ihailemassa. Tällä kertaa mukaan matkaan lähti kunnollinen rautapaistinpannu, jollaisesta olen jo kauan haaveillut. Painavahan se on, mutta jos kaksin käsin patakintaat kädessä nostelee, niin eiköhän sen kanssa pärjää. Kannattaa muuten käydä kaupassa, kun Jönköpingin suuntaa on asiaa. Kertakaikkiaan mainio paikka

Näkymä asuntovaunun ovesta Landskronan linnoituksen liepeillä.

Saksassa leikimme turistia sen verran, että ylitimme Elben lossilla. Vaikka liikenteessä olikin neljä lossia, oli autojono satamaan yli kilometrin mittainen. Onneksi aurinko oli pilvessä ja vähän taisi sadellakin. Koirille olisi voinut tulla olo aika tuskaiseksi auringonpaisteessa.

Matkalla ohitimme Weluven kansallispuiston Hollannissa ja sielläkin piti pysähtyä jaloittelemaan. Polkuja kuljeskellessamme söimme mustikoita ja kummastelimme hakattua metsää. Kummastelemaan jouduimme myös ihan oikeaa villisikaa, joka myös nautiskeli metsän antimista. Jostain syystä se ei kuullut tai haistanut tuloamme, vaan häipyi vasta, kun koirat aloittaivat äänekkään komentamisensa. Toinen olisi mielellään mennyt tekemään lähempääkin tuttavuutta sian kanssa, mutta nuorempi koira pelästyi eläintä oikein tosissaan. No, eipä sellaisia ennen olekaan vastaan tullut.

Onkohan tämä suojeltu hakkuulta hyönteisten tai lintujen kodiksi?

Nyt yritän taas palata normaaliin päiväjärjestykseen, mutta vielä tänäänkin oli herääminen aamulla vaikeaa. Opin oikein hyvin nukkumaan aamuisin pitkään ja kuudelta kilisevä kännykkäni oli saada äkkilähdön kunnes muistin, että voinkin nukkua vielä ainakin varttia vaille seitsemään. Tänään 40-vuotta täyttävä työkaveri tarjosi aamupalan meille töissä oleville, joten säästin aamunälän töihin. Vähän alkoi olo mennä ärtymyksen puolelle, kun etsin töihin tullessani auki olevaa kukkakauppaa. Olin luvannut ostaa synttärisankarille kukkakimpun, mutta kukkakauppiaatkin näköjään lomailevat elokuussa. Onneksi kauppa kuitenkin lopulta löytyi vaikka aika pitkään sain kävellä ennen kuin sain kauniin kimpun mukaani

Tässä vielä kesämuistoksi kuva karvamadosta, johon törmäsin Lauhanvuoren rinteillä.

P.S. Lisäsin lupaamiani kuvia edelliseen postaukseen.