19.2.2010

Haaveellista työtä

Olin aamutuimaan kokouksessa, jossa käsiteltiin papereiden sekä niiden sähköisten versioiden käsittelyä.

Minusta on aina hauska nähdä, kun ihmiset ovat jostain asiasta kerta kaikkiaan innoissaan ja puhuvat suu vaahdossa, kuinka ihana tämä systeemi on ja kuinka tieto on avointa kaikille (Tähän tuli tosin heti täsmennys, ettei kaikki tieto eikä ihan kaikille.), kuinka kaikki sujuu kuin leikki, kun vain jokainen ensin hoitaa oman osuutensa. Tuossa oman osuuden vaiheessa minua yleensä alkaa hymyilyttää. Ihan mikä asia vaan sujuisi kuin leikki, jos jokainen osaisi, tekisi, viitsisi, jaksaisi jne. tehdä niin kuin pitäisi. Mutta ei se niin mene.

Yhä vieläkin me ihmiset olemme erilaisia ja ymmärrämme tai haluamme ymmärtää asiat eri tavoin. Luetun ja kuullun ymmärtämiseen vaikuttaa myös äidinkieli ja kulttuuri eikä kaikki mene ollenkaan kaikille perille samalla tavoin.

Kokouksen vetäjä jatkoi innoissaan puhettaan. Kuuntelin ja välillä huvitin itseäni ajatuksella, että tilanne oli melkein kuin jostain hurmostilaisuudesta. Onneksi kaikki osallistujat istuivat tukevasti tuoleillaan, muuten olisi joku voinut jo kaatuakin.

Kun puhuja lopuksi päästi suustaan, että haaveena oli, että jonkin ajan kuluttua työpöytämme ja arkistokaappimme olisivat tyhjiä asiakirjoista ja papereista ja hoitaisimme kaiken työnteon pelkästään tietokoneen avulla, röhähdin nauruun. En voinut olla hiljaa vaan sanoin, että samasta haaveesta kuulin ensi kerran ainakin jo neljännesvuosisata sitten. Sen jälkeen paperipinot työpöydillä ovat kasvamistaan kasvaneet.

Säästyisihän siinä paljon metsiä, jos paperia ei enää käytettäisi, mutta suuresti epäilen, että kokouksen vetäjäkin joutuu jossain vaiheessa haaveestaan luopumaan.

"Näinä aikoina on haaveista vaiettava" (Aki Luostarinen, Runoja 1976)

4 kommenttia:

Unelma kirjoitti...

Meille suomalaisille paperinkulutus on toisaalta hyvä asia. Paperikoneet jauhavat valtakuntaan rahaa. No, kaipa sille puutavaralle jotain muutakin käyttöä löytyisi.
Koneet ovat hyviä ja tärkeitä, mutta jos ohjelmat kaatuvat tai sähkö katkeaa, siinä sitä sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa. Tumput suorana nih.
Molempi parempi.
Olisin naurahtanut kanssasi samassa kohdassa.

vilukissi kirjoitti...

Olet kuule oikeassa, koskaan ei paperipinot tule häviämään! Minäkin olen koko ajan 33v edennyt paperittomaan elämään..ja se on kukkua se!

Tuija kirjoitti...

Unelma: Samaa aloin itsekin ajatella, työttömyyttähän se paperittomuus toisi. Sitä paitsi sähkökatkojen aikana ei kukaan pystyisi tekemään yhtään mitään :(

Vilukissi: Minusta tuntuu, että paperipinot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Tulostus ja kopiointi on niin kovin helppoa. Laskin just, että työpöydälläni on 16 mappia ja siellä täällä lojuvista irtopapereista muodostuu pinoja ihan kohtsillään.

Famu falsetissa kirjoitti...

Eipä ole A4-saaste häviämässä. Ainoa mitä ei tarvitse printata ja laittaa mappiin on blogi:)