Muistin jääkaapissa olevat herkut tänään heti aamulla herättyäni, mutten sentään aamupalaksi niitä alkanut valmistaa vaikka mieli olisi tehnyt. Muutaman tunnin pystyin itseäni pidättelemään, mutta vähitellen annoin vallan mieliteolle. Poimin ensin puutarhasta yrttejä: timjamia, lipstikkaa, oreganoa, laakerinlehtiä ja tuoksuruutaa. (Luin äsken Yrttitarhan sivuilta, että yrtti on myrkyllinen, jos sitä käyttää paljon, mutta ei kai pari pikku oksaa vielä vahinkoa aiheuta.)
Pilkoin pari, kolme sipulia ja useita valkosipulinkynsiä. Avasin valkoviinipullon.
Yleensä olen keittänyt simpukat pikku kattiloissa, jolloin jokainen ruokailija on saanut omansa. Tällä kertaa heitettiin kuitenkin kaikki merenelävät kerralla pataan ja koko kokkaus hoidettiin pihalla kaasukeittimen päällä. Eipä tullut sisälle käryä.
Ensin pyöriteltiin sipuleita ja valkosipuleita hetki oliiviöljyssä, sitten lisättiin puoli pulloa valkoviiniä, yrtit,suolaa, mustapippureita, vähän hapankermaa ja lopuksi pestyt simpukat. Viitisen minuuttia raivoisaa keittämistä ja ajoittaista padan ravistelua ja siinä se oli! Syömään!
No, tein toki salaattiakin oman maan antimista ja paistoin uunissa perunoita. Uusista perunoista tulee tosi hyviä, kun laittaa eiliset, keitetyt perunat uunipannulle, maustaa ne mustapippurilla ja suolalla, heittää pannulle muutaman rosmariinin oksan ja lorauttaa päälle aimo annoksen oliiviöljyä. Perunoiden annetaan muhia uunissa grillivastuksen alla parikymmentä minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita ja rapeita.Hyvin onnistui ja simpukoiden valmistukseen kului kaikkinensa aikaa peräti noin 15 minuuttia. Viini olisi tosin saanut olla jotain paljon kuivempaa kuin nyt ostamani moselilainen. Seuraavalla kerralla täytyy vähän ajatella ennen kuin vain nappaan pari halpaa viinipulloa kaupan hyllyltä.
3 kommenttia:
Mina en muista ikina maistaneeni simpukoita. Vaikka taallahan niita myos valmistetaan paljon, ainakin rannikolla. Milta ne oikein maistuvat?(tyhma kysymys...)
Tuoksuruuta, kasvatetaankohan sitä myös Suomessa, nimi aivan outo minulle.
Olen joskus Espanjassa paellan mukana syönyt simpukoita, mutta itse en ole osannut valmistaa.
Tuo perunaohje vaikuttaa hyvältä. Sitä kokeillaan, kun usein jää keitettyjä perunoita kattilaan.
Ei ollenkaan tyhmä kysymys, Tuula :) Mistäs sitä makua voisi tietää. Aloin oikein miettiä, ja minusta simpukat maistuvat sille, kun meri tuo tuulen mukana tuoksuaan rantaan. Mukana on kalaa, suolaista vettä, merilevää... Mereltä ne maistuvat.
Tuoksuruuta on minullekin ihan outo kasvi. Haistelin sitä kasvitieteellisen puutarhan yrttimaalla ja sitten näin kaupassa taimen, joten ostaa piti. Siinä on ihana tuoksu, mutta ehkäpä en ala sitä kuitenkaan salaatin joukkoon pilkkoa.
Simpukoita on tosi helppo valmistaa, kun vain muistaa heittää pesuvaiheessa pois ne, jotka eivät sulkeudu ja kypsistä ne, jotka eivät ole avautuneet.
Lähetä kommentti