2.4.2009

Työmatkatapahtumia

Olipas taas kerran tukkoista tuo töihin tulo. Jouduin seisomaan ikuisuuksia jonossa, joka valui eteenpäin parin metrin minuuttivauhtia. Edessä täytyi olla jotain liikennettä tukkimassa, mutta pitkään aikaan ei selvinnyt, mistä oli kysymys. Mitäs siinä muuta voi tehdä, kuin päästää Rolling Stones irti. Mick Jagger lauloi niin kuin vain Mick Jagger voi ja minä mukana.

Rollareitten musiikin tahdissa ei millään voi olla paikallaan ja nytkin rummutin rattia ja keikuin ja hytkyin musiikin mukana. Itseänikin välillä huvitti, mutta en piitannut mitä muut ajattelivat. Omassa autossani saan käyttäytyä niin kuin haluan - ainakin melkein. Sitä paitsi muillakin näytti olevan omat jonotusharrastuksensa, takanani oleva kuski luki sanomalehteä ja yritti samalla pysyä mukana matelussa.

Sattumalta vilkaisin vieressä ajavaa autoa. Kuskin liikehdinnästä päätellen sielläkin nautittiin musiikista ja liekö jopa ollut sama piisi, ainakin keikuimme samaan tahtiin. Tottakai hänkin sattui juuri silloin katsomaan sivulleen. Purskahdimme kumpikin nauruun, moikkasimme ja jatkoimme yksityisten konserttiemme kuuntelemista.

Matka jatkui ja vähitellen tukkoisuuden syykin selvisi. Mieliristeyksessäni (viiden tien liittymä, silta ja heti perään lisää risteyksiä, useita kaistoja ja autoja ristiin rastiin) oli pitkä autojenkuljetusrekka poikittain ja pitkittäin tukkimassa ainakin neljää kaistaa. Ei ihme, että liikenne takkusi.

Solmukohdasta selvittyäni tuli eteen uusi kummastus. Muotikuvaajat ja valokuvamallit olivat vallanneet pätkän katua ja levittäneet sinne rekvisiittansa. Koiriakin näytti kuvaussessioon osallistuvan. Tottakai sellainen liikennettä hidasti ja jokaisen autoilijan piti lähes pysähtyä ja jäädä seuraamaan, kuinka kuvia oikein otetaan.

Töihin pääsin hyvissä ajoin myöhässä, mutta kun kerran ole puolikkaalla sairauslomalla vielä tämän viikon, voin kompensoidan myöhästymisen pysymällä paikalla vähän kauemmin kuin yleensä.

6 kommenttia:

Marjukka kirjoitti...

Jo on sinulla ollut tapahtumia työmatkasi varrella!

Tuija kirjoitti...

Ei ole aamua ilman yllätystä, kun autolla töihin menee. Voisihan siinä tietysti hermostuakin, mutta siitä ei ole yhtään apua. Pää kylmänä ja hyvin menee.

Hartte-Vainaa kirjoitti...

Jaaha, terveisiä pitkästä aikaa täältä kivien takaa. Näyttääpä olevan aikamoinen liikenne siellä teillä. Minä en työmatkallani näe kuin pari vastaantulijaa, metsänelukoita ja kesäisin jokusen laiduntavan lehmän, mutta toisaalta ei tarvitse jonottaa koskaan.

Famu falsetissa kirjoitti...

Tuija! Sinulle on blogissani 3.4 päivän kohdalla tunnustus. Ole hyvä!

Leena kirjoitti...

Mielenkiintoinen matka sinulla ja autonratissa ei kannata hermoilla ikinä jos muutaman minuutin kaahailulla säästää tulee stressiä vaan ihan turhasta. Hyvä asenne sulla liikenteeseen.... :)

Tuija kirjoitti...

Liikenne on tosiaan täällä reipasta, eikä hermoilemalla saa muuta aikaan kuin onnettomuuksia. Senkin olen nähnyt.

Kiitos, kiitos, Famu falsetissa! Minäpä käyn kurkkaamassa.