Onkohan minulla joku vanha mainos tai uni mielessä, kun jostain syystä oletan, että pankkitiskin takana on aina ystävällinen henkilö? Käväisin tänään omassa pankissani, kun oli mokoma veloittanut tililtäni jotain, mitä en ymmärtänyt ja halusin asian hoitaa ja saada rahani takaisin.
Sainko rahani? No, en tietenkään. Sain vain erittäin ylimielisen, epäystävällisen ja kiireisen selityksen, miksi summa oli minulta otettu.
Asia oli nimittäin niin, että marraskuussa vuonna 2007 myin edellisen autoni. Auton vakuutus oli pankkini vakuutusyhtiössä ja ilmoitin sille kaikkia sääntöjä noudattaen, että auto on myyty ja vakuutus loppuu. Minulta nyt veloitetun summan viitteenä oli kuitenkin vanhan autoni rekisterinumero, joten oletin, että pankki alkaa taas periä vakuutusta autosta, joka ei ole edes Belgiassa enää. Siitä ei kuitenkaan ollut kysymys.
Vakuutus oli lopetettu niin kuin olin halunnut, mutta vakuutukseen kuuluva autopalvelusopimus oli vielä voimassa, koska en ollut sitä erikseen päättymisilmoituksessani maininnut. Kun tiedustelin, miksi sitten vanha rekisterinumero vielä näkyy maksutositteessa, vastauksena sain: "Kuulkaas hyvä rouva, se on siinä niin kauan, kunnes toisin ilmoitetaan." Täh? Ja: "Teidän olisi pitänyt tietää, että vakuutus ja palvelusopimus ovat kaksi aivan erillistä asiaa. Ne pitää erikseen peruuttaa."
Ei ihan mennyt perille (kotona varmaan sanoittaisiin, että olen sakia). Kun kerran vakuutuksen peruutan, niin luulin peruuttavani myös siihen kuuluvat muut osat. Yhdessä ne minulle aikoinaan myytiinkin.
Yritin siinä vielä tuoda omia näkemyksiäni esiin, mutta pankkihenkilömies työnsi vain paperin eteeni, pyysi allekirjoittamaan ja sanoi, että sillä se palvelusopimus peruuntuu - huhtikuussa! Sen jälkeen hän poistui ja jätti minut puhumaan tyhjälle tiskille.
Onneksi nykyisen autoni vakuutus on toisessa yhtiössä. Eihän tuollaisten kanssa kukaan pärjää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti