On vähän nolo olo. Kävin tänään jokavuotista kehityskeskustelua kahden lähimmän esimieheni kanssa ja sain kuulla, kuinka mahdottoman mainiosti olen työni viime vuonna hoitanut. En ihan täysin ollut samaa mieltä, mutta mitäs siinä vastaan sanomaan, kun kumpikin nyökkäillen suitsutti.
Yritin muistuttaa, että viime vuonna olin pariin otteeseen pitkiä aikoja sairaslomalla enkä varmaankaan ehtinyt saada niin paljon aikaan kuin olisi pitänyt. Muutenkaan en tunne olleeni kovin ahkera tai tehokas. Ei kuitenkaan auttanut yhtään. Muistuttivat, että poissa ollessanikin hoidin työtehtäviäni. Minä en sellaista kyllä muistanut.
Ehkä minun on osaani tyydyttävä ja hyväksyttävä kiitettävä arviointiraportti. Mitäs minä muutakaan tekisin, jos kerran olen niin mahdottoman hyvä. (Silti tuntuu, ettei tämä nyt ihan oikein mennyt.)
3 kommenttia:
Kyllä sinun nyt on vain tyydyttävä tuohon raporttiin! Jospa sitten ensi vuonna saisit vähän paremman raportin itsestäsi! ;D
onnea hyvästä raportista. tuskin ne esimiehet semmosia ihan muuten vaan jakelevat, joten etköhän sä ole ollut ihan kehujen mittainen työntekijä :)))
Kiitos, kiitos. Kaipa minä sitten ihan hyvä olen ollut. Taisi viime vuonna vain ajatukset olla kokonaan muualla kuin töissä niin, etten huomannutkaan töitä tekeväni. Pitäisi varmaan keskittyä paremmin.
Lähetä kommentti