Törmäsin äsken Tillmanin blogissa SOPHIA-testiin, jossa otetaan kantaa erilaisiin ajattelua ja elämää koskeviin väittämiin. Testin lopussa filosofigeneraattori laskee, kuka tunnettu filosofi olisi eniten ollut samaa mieltä kanssasi. Minä en olisi minä, jollen heti olisi käynyt tuumasta toimeen.
Kysymykset olivat yksinkertaisia eikä minun tarvinnut vastauksia pohtia. Sitä kyllä ihmettelin, että millä jo aikoja sitten manan maille menneet filosofit oli saatu ottamaan kantaa esimerkiksi Suomen aborttilakiin tai naisten tasa-arvoon.
Vähän jännitti, kukahan koneelta eteeni putkahtaisi. Olisinko lähinnä Marie Curieta, Pentti Linkolaa vai Aristotelesta? Eipä ollut kukaan edellä mainituista, minun ajatuksieni filosofiksi (tosin vain 77 prosentin osumatarkkuudella) tuli skotlantilainen David Hume. Mitäs tuotakaan sen enempää analysoimaan. Katsokaa itse (Minkähän takia SOPHIA väittää häntä englantilaiseksi?):
David Hume
Englantilaisen David Humen (1711-1776) mukaan kaikki todellinen tieto -logiikan ja matematiikan totuuksia lukuun ottamatta - peräisin aistihavainnosta. Tähän periaatteeseen nojautuen hän kyseenalaisti monia arkisen elämän itsestäänselvyyksiä. Tavallisesti ajattelemme, että syyn (esimerkiksi bensiiniastiaan heitetyn palavan tulitikun) ja seurauksen (leimahdus, räjähdys) on jokin välttämätön side, jota me nimitämme syy-seuraussuhteeksi. Hume tiedusteli, oliko kellään tuollaisesta siteestä mitään havaintoa. Hän itse kertoi havainneensa vain ilmiöitä, jotka tavallisesti seurasivat toinen toistaan säännönmukaisesti. Mutta tuossa säännönmukaisuudessa ei hänen mukaansa ollut mitään pakottavaa voimaa. Niinpä aurinko oli kyllä tähän asti noussut oltuaan määrätunnit horisonttiviivan alapuolella, mutta koskaan ei asiasta voinut olla täysin varma.
Samaan tapaan H. arvosteli myös monia moraalikäsitteitä. Humen giljotiiniksi kutsutun periaatteen mukaan "siitä, miten asiat ovat, ei voida (loogisesti sitovalla tavalla) päätellä, miten niiden tulisi olla.
David Humen luetuin teos Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on ilmestynyt suomen kielellä v. 1938. Kirja on kuitenkin tavaton harvinaisuus.
Samaan tapaan H. arvosteli myös monia moraalikäsitteitä. Humen giljotiiniksi kutsutun periaatteen mukaan "siitä, miten asiat ovat, ei voida (loogisesti sitovalla tavalla) päätellä, miten niiden tulisi olla.
David Humen luetuin teos Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä on ilmestynyt suomen kielellä v. 1938. Kirja on kuitenkin tavaton harvinaisuus.
4 kommenttia:
Hienosti tehty tehtävä ja ilman muuta hyväksytty.
Saa nähdä, kenenkä ajatuksia omat opiskelijat seuraavat
Sait minut kiinnostumaan. Testasin itseni. Olin 80 prosentin tarkkuudella samaa mieltä samaisen David Humen kanssa.
Saattoi olla, etta tein taman samaisen filosofitestin noin vuosi sitten. Siina nyt vain kavi niin, etta ohjelma tarjosi minun profiilikseni Machiavellia. Kiistan jyrkasti moisen tuloksen, vaikka asiasta kertoessani olin silloin havaitsevinani lahiymparistossani nyokytyksen merkkeja.
Kaminiitto
(PS. Ensi viikolla taas skandit toimivat, anteeksi!)
Tillman: kiitos, kun sain hyväksytyn. Hylättyjä onkin vuosien varrella tullut jo tarpeeksi.
Famu falsetissa: Vai Hume sielläkin, ja vielä vahvempi kuin minä. Ajatellaan sitten vissiin samalla lailla. ;)
Anonyymi: Lähiympäristö luulee aina tietävänsä paremmin. Äläkä huoli, ei ne skandit aina täälläkään toimi.
Lähetä kommentti